Opetusmenetelmät

Opetusmenetelmät nostattaa jo sanana vähän painetta, mutta myös innostusta. Toisaalta en malta odottaa, että pääsen suunnittelemaan opetuksia ja erityisesti niiden toteuspuolta, mutta sitten taas pelottaa etten keksikään mitään mikä sopisi. Menetelmäpankki on loputon Googlelta kysyessä, mutta oikeasti täytyy kyllä muistaa ja muistuttaa itseään, että opetus tapahtuu aina sisältö edellä (Kääriäinen 2018, Virtanen 2018, Salminen ym. 2016).

Seurasin kolmessa eri opetustapahtumassa opetusmenetelmien käyttöä opetuksessa.

Luennointia opetusmenetelmänä käsittelinkin jo hieman opetuksen aktviointia pohtiessani. Kaikki opetuksen seurannat ovat nyt läpikäytyjä ja luento-opetusta on ollut kiistatta suurin osa. Ehkäpä siis arvokkainta on ollut huomata se, että vaikka luennoidaan, sitä voidaan tehdä eri tavoin. Tämän seikan on ehkä mahdollista muuttaa myös luento-opetuksen statusta; jos sen tekee opiskelijaa aktivoiden ja syvällä ammattitaidolla, oppimista tapahtuu. Ja sehän on pääasia, eikö?

Yhdessä opetustapahtumassa toteutettiin posterikävely. Kärnä (2015) kuvaa posterikävelyä pedagogisena työkaluna, missä yhdistyy vertaisoppiminen, yhteistoiminnallisuus ja osaamisen dokumentointi. Opiskelijat olivat tehneet ryhmätyöskentelynä posterit erilaisista työelämän kehittämismenetelmistä, jotka esitettiin toisille opiskelijoille. Posterikävely toteutettiin siten, että ryhmän jäsenistä 1-3 oli esittelemässä omaa posteriaan ja muut ryhmän jäsenet pystyivät sillä välin kiertelemään tutustuen muiden ryhmien postereihin. Tämä edellytti sitä, että jokainen ryhmän jäsen oli valmistautunut esittelemään omaa aihettaan. Posterikävely toteutettiin oppilaitoksen keskeisellä paikalla, jolloin muillakin oppilaitoksen opiskelijoilla oli mahdollista tulla seuraamaan postereiden esittelyä. Aikaa posterikävelylle oli noin 2,5 tuntia. Posterikävelystä tuli hyvin esille Kärnän mainitsemat yhteistoiminnallisuus ja osaamisen dokumentointi. Jäin pohtimaan kuitenkin vertaisoppimisen tasoa - varmasti ryhmän omasta aiheesta opiskelijoilla oli paljon tietoa, mutta jäikö muut aiheet varjoon? Toisaalta ei ollut ehkä tarkoituskaan, että kaikkien menetelmien suhteen opiskelijat pääsisivät syväoppimisen tasolle. Opiskelijoilla oli mahdollisuus palata virtuaalisella oppimisalustalla postereihin, niihin liittyviin esseisiin sekä töissä käytettyihin lähteisiin.

Toisessa opetustapahtumassa menetelminä olivat luennointi ja tunnilla toteutettava pienryhmätyö. Luennointi-osuus oli melko lyhyt ja sitä seurasi ryhmätyön ohjeistus. Ohjeistus annettiin kirjallisesti ja suullisesti. Tehtävässä oli kaksi osiota, jossa toisessa opiskelijat tutustuivat case-tapaukseen tehden tilanteeseen jatko-suunnitelman. Toinen tehtävä oli tutustua erilaisiin kolmannen sektorin toimijoihin ja hankkia niistä perustiedot. Lisäksi opiskelijoiden tuli pohtia ryhmässä, miten kolmannen sektorin toimijat ja heidän antama tieto voisi näkyä tulevassa ammatissa. Tehtävään oli runsaasti aikaa (ehkä liikaakin, koska keskittyminen tuntui lopussa opiskelijoilla herpaantuvan). Lopuksi ryhmien pohtimat jatkosuunnitelmat sekä kolmannen sektorin toimijat käytiin keskustellen läpi opettajan johdolla.

Kolmannessa opetustapahtumassa opetusmenetelmä oli hyvin toiminnallinen: opiskelijat ohjasivat pareittain tai yksin kehitysvammahuollon asiakkaita. Opetus oli siis osallistavaa, mikä mahdollisti monenlaista oppimista. Tärkein oppimiskokemus oli asiakkaan kohtaaminen, koska kyseessä oli asiakasryhmä, joiden kanssa kaikki opiskelijat eivät olleet koskaan olleet tekemisissä. Opetustapahtuma mahdollisti myös ohjaamisen oppimista sekä ryhmätyötaitoja opiskelijoiden ohjatessa pareittain.

Kuvakoonti seuraamieni opetustapahtumien opetusmenetelmistä ja niiden oppimisen mahdollisuuksista

En ollut suunnitellut kovin tarkkaan, missä opetuksissa seuraan juuri opetusmenetelmiä. Minulle sattui kuitenkin hyvä tuuri kun kohdalle osui näin vaihtelevia menetelmiä :)

Lähteet:

Kärnä V (2015) Posterikävely pedagogisena työkaluna. Teoksessa Arkko-Saukkonen A, Merivirta M & Saloniemi K (toim.) Innostusta oppimistilanteisiin. Vinkkejä oppijalähtöiseen opetukseen. Lapin ammattikorkeakoulu. Oppimateriaalit 4/2015.

Kääriäinen M (2018) Opetuksen sisällön ja menetelmien suunnittelu. Oulun yliopisto. Luento 15.10.2018.

Salminen L, Saaranen T & Sormunen M (2016) Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät opettajan työssä. Teoksessa Saaranen T, Koivula M, Ruotsalainen H, Wärnå-Furu C & Salminen L (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Tallinna. Tietosanoma.

Virtanen M (2018) Laadukkaan verkko-opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen Oulun yliopisto. Etäyhteytenä toteutettu luento 31.10.2018.